Moni käyttää termejä asianajaja ja juristi synonyymeina, vaikka ne eivät tarkoita samaa asiaa. Erolla on käytännön merkitystä erityisesti silloin, kun tarvitset oikeudellista apua ja mietit, kenen puoleen kääntyä. Tässä artikkelissa selitämme, mikä juristi on, mikä asianajaja on, mitä eroa nimikkeillä on käytännössä ja miten valinta kannattaa tehdä omassa tilanteessa.
Mikä on juristi?
Juristi on yleisnimitys henkilölle, joka on suorittanut ylemmän oikeustieteellisen tutkinnon (OTM, aiemmin OTK). Juristeja työskentelee hyvin erilaisissa tehtävissä: yrityksissä, valtion ja kuntien viranomaisissa, pankeissa ja vakuutusyhtiöissä sekä asianajo- ja lakiasiaintoimistoissa.
Olennaista on ymmärtää, että juristi ei ole suojattu ammattinimike. Kuka tahansa oikeustieteellisen tutkinnon suorittanut voi kutsua itseään juristiksi, eikä nimikkeeseen liity automaattisesti mitään ulkopuolista valvontaa, kokemusvaatimusta tai kurinpitojärjestelmää. Juristi voi olla erittäin osaava ammattilainen, mutta pelkkä nimike ei vielä kerro asiakkaalle mitään osaamisen tasosta tai toiminnan valvonnasta.
Mikä on asianajaja?
Asianajaja on juristi, joka on hyväksytty Suomen Asianajajaliiton jäseneksi ja saanut siten oikeuden käyttää asianajajan nimikettä. Asianajajaksi ei pääse pelkällä tutkinnolla, vaan tie edellyttää oikeustieteellisen tutkinnon lisäksi usean vuoden työkokemusta oikeudellisista tehtävistä, hyväksytysti suoritettua asianajajatutkintoa sekä Asianajajaliiton jäsenyyttä ja sen mukanaan tuomia velvoitteita.
Asianajaja on lailla suojattu ammattinimike. Sitä saa käyttää vain Asianajajaliittoon kuuluva lakimies, ja nimikkeen luvaton käyttö on kiellettyä.
Suurin ero: valvonta ja vastuu
Asiakkaan kannalta merkittävin ero juristin ja asianajajan välillä liittyy valvontaan. Asianajaja on Suomen Asianajajaliiton ja sen yhteydessä toimivan valvontajärjestelmän alainen. Hän on velvollinen noudattamaan hyvää asianajajatapaa, joka sääntelee muun muassa esteellisyyttä, salassapitoa, palkkioita ja asiakkaan edun ensisijaisuutta. Jos asianajaja rikkoo velvollisuuksiaan, hän vastaa toiminnastaan kurinpidollisesti. Seuraamukset voivat ulottua huomautuksesta aina liitosta erottamiseen saakka.
Tämä järjestelmä tuo asiakkaalle konkreettista lisäturvaa: asiakkaalla on taho, jolle kannella, ja asianajajalla on aito velvollisuus toimia asiakkaan edun mukaisesti. Nimikettä juristi käyttävällä henkilöllä vastaavaa ulkopuolista valvontaa ei välttämättä ole lainkaan.
Kolmas ryhmä: luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja
Asianajajan ja "tavallisen" juristin väliin sijoittuu vielä kolmas ryhmä eli luvan saaneet oikeudenkäyntiavustajat. He ovat juristeja, jotka ovat saaneet oikeudenkäyntiavustajalautakunnalta luvan toimia avustajana tuomioistuimissa. Luvan saaneet oikeudenkäyntiavustajat täyttävät tietyt kelpoisuusvaatimukset ja ovat valvonnan piirissä, joskin valvonta on suppeampaa kuin asianajajilla. Käytännössä tuomioistuimessa asiakasta voi siis avustaa joko asianajaja tai luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja. Nimikkeetön juristi ei pääsääntöisesti voi ajaa toisen asiaa oikeudessa.
Miten erot näkyvät käytännössä?
Käytännön tasolla erot tiivistyvät kolmeen asiaan. Ensimmäinen on valvonta ja luotettavuus: asianajajaa valvotaan tiukasti, kun taas juristilla ei välttämättä ole valvontaa lainkaan. Toinen on kokemus ja vaatimustaso: asianajajan nimikkeen taakse kätkeytyy aina vuosien työkokemus ja erillinen tutkinto, kun juristi voi olla vasta uransa alussa. Kolmas on vastuu: asianajajalla on selkeä kurinpito- ja vastuujärjestelmä, jollaista juristinimikkeeseen ei liity.
Kumman puoleen kannattaa kääntyä?
Valinta riippuu tilanteesta. Asianajaja on perusteltu valinta erityisesti silloin, kun kyse on riita-asiasta, asia on menossa tai voi mennä tuomioistuimeen, kyse on merkittävästä varallisuudesta tai haluat varmistaa mahdollisimman vahvan oikeusturvan. Juristi voi riittää, kun tarvitset yleisluontoista neuvontaa yksinkertaisessa ja riidattomassa asiassa.
Nyrkkisääntönä voi pitää, että mitä suuremmat intressit ja mitä riitaisempi tilanne, sitä vahvemmat perusteet on valita asianajaja. Vaativissa asioissa asianajaja on lähes aina turvallisin valinta.
Oikeusapu ja asianajaja: yhdistelmä, jota moni ei tunne
Yleinen väärinkäsitys on, että asianajajan käyttäminen olisi aina kallista ja oikeusapu tarkoittaisi vain julkista oikeusaputoimistoa. Todellisuudessa valtion oikeusapua voi saada myös yksityisen asianajajan käyttämiseen. Tällöin valtio maksaa asianajokulut kokonaan tai osittain hakijan tulojen mukaan, ja asiassa sovelletaan oikeusavun mukaista taksaa. Asiakas saa siis valvotun ja kokeneen ammattilaisen avun ilman, että kustannukset muodostuvat esteeksi.
Juristi on oikeustieteellisen tutkinnon suorittanut henkilö, kun taas asianajaja on lailla suojattu ja valvottu ammattinimike, jonka taustalla on kokemusvaatimus, erillinen tutkinto ja sitova ammattieettinen sääntely. Suurin ero asiakkaan kannalta on valvonnassa, vastuussa ja kokemuksessa. Juuri siksi asianajaja tuo asiakkaalle enemmän oikeusturvaa.
Ota yhteyttä asianajajaan
Etkö ole varma, tarvitsetko asianajajan vai riittääkö kevyempi neuvonta? Selvitämme tilanteesi ja suosittelemme siihen sopivan ratkaisun. Saat asiantuntevaa apua myös oikeusavun piirissä.
Sähköposti: toimisto@savonjuristit.fi
Puhelin: 040 145 9002 (Siilinjärvi) tai 045 130 7166 (Iisalmi)
Varaa aika verkossa: www.savonjuristit.fi/ota-yhteytta