Avopuolison perintöoikeus on yksi yleisimmin väärin ymmärretyistä perintöoikeuden kysymyksistä Suomessa. Moni uskoo, että pitkä parisuhde, yhteinen asunto ja yhdessä eletty elämä takaavat perintöoikeuden. Näin ei kuitenkaan ole. Suomen laki ei tunne avopuolison perintöoikeutta: avopuoliso ei peri automaattisesti, olipa suhde kestänyt kuinka kauan tahansa.

Tässä artikkelissa käymme läpi, mitä avopuolisolle tapahtuu kuolemantapauksessa ilman testamenttia, millaisia rajoitettuja oikeuksia laki avopuolisolle antaa ja ennen kaikkea sen, miten avopuolison asema voidaan turvata tehokkaasti jo elinaikana.

Periikö avopuoliso ilman testamenttia?

Ei peri. Perintökaaren mukainen perimysjärjestys on selkeä: perintö menee ensisijaisesti vainajan lapsille eli rintaperillisille, heidän puuttuessaan vanhemmille ja sisaruksille ja tämän jälkeen kaukaisemmille sukulaisille. Avopuoliso ei kuulu tähän järjestykseen millään sijalla.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että ilman testamenttia avopuoliso jää kokonaan ilman perintöä. Suhteen kestolla, yhteisillä lapsilla tai yhteisellä taloudella ei ole tässä suhteessa merkitystä. Laki kohtelee avopuolisoa perimysjärjestyksessä kuin ulkopuolista.

Mitä tapahtuu, kun avopuoliso kuolee eikä testamenttia ole?

Seuraukset voivat olla eloonjääneelle avopuolisolle raskaita sekä taloudellisesti että inhimillisesti. Vainajan koko omaisuus, mukaan lukien hänen osuutensa yhteisestä kodista, siirtyy hänen lapsilleen tai muille sukulaisilleen. Eloonjäänyt avopuoliso ei saa perintöä lainkaan, ja pahimmillaan hänen asumisensa vaarantuu, kun yhteinen koti tai osuus siitä siirtyy perillisille, joilla ei välttämättä ole halua tai mahdollisuutta antaa avopuolison jäädä asumaan siihen.

Tämä on kokemuksemme mukaan yksi yleisimmistä tilanteista, joissa asiakkaat ottavat yhteyttä vasta liian myöhään eli siinä vaiheessa, kun kuolemantapaus on jo sattunut eikä asemaa voi enää korjata.

Millaisia oikeuksia avopuolisolla kuitenkin on?

Vaikka perintöoikeutta ei ole, laki antaa avopuolisolle eräitä rajoitettuja oikeuksia, jotka on hyvä tuntea.

Oikeus hyvitykseen

Avoliittolain perusteella avopuolisolla voi olla oikeus taloudelliseen hyvitykseen, jos hän on panoksellaan auttanut toista puolisoa kartuttamaan tai säilyttämään tämän omaisuutta niin, että omaisuuden jakaminen pelkkien omistussuhteiden perusteella johtaisi perusteettoman edun saamiseen. Kyse voi olla esimerkiksi tilanteesta, jossa toinen on vuosia maksanut valtaosan yhteisistä kuluista tai tehnyt merkittävästi työtä toisen omistaman kiinteistön hyväksi. Hyvitys ei kuitenkaan tule automaattisesti: sitä on vaadittava erikseen, ja vaatimuksen tueksi tarvitaan näyttöä.

Oikeus omaan omaisuuteen

Avoliitossa kumpikin omistaa oman omaisuutensa. Kuolemantapauksessa eloonjäänyt avopuoliso säilyttää luonnollisesti oman omaisuutensa ja oman osuutensa yhteisesti omistetusta omaisuudesta. Vain vainajan omaisuus ja hänen osuutensa yhteisestä omaisuudesta siirtyvät perillisille. Omistussuhteiden dokumentointi on siksi tärkeää: epäselvyys siitä, kumman rahoilla jokin on hankittu, on tyypillinen riidan aihe.

Rajallinen asumissuoja

Avopuolisolla voi tietyissä tilanteissa olla tilapäinen oikeus jäädä asumaan yhteiseen kotiin. Tämä suoja on kuitenkin rajallinen eikä miltään osin vastaa aviopuolison vahvaa asumissuojaa. Se ei takaa pysyvää asumista eikä estä perillisiä ajamasta omaa oikeuttaan asuntoon.

Suurin riski liittyy yhteiseen kotiin

Konkreettisin ja yleisin riski avoliitossa liittyy asumiseen. Ajatellaan tyypillistä tilannetta: avopari on asunut yhdessä vuosia, mutta asunto on vain toisen nimissä, eikä testamenttia ole tehty. Jos asunnon omistava puoliso kuolee, asunto siirtyy hänen perillisilleen. Eloonjäänyt avopuoliso ei saa asuntoon omistusoikeutta ja voi joutua muuttamaan pois kodistaan keskellä surua, riippumatta siitä, kuinka kauan hän on siinä asunut tai kuinka paljon hän on osallistunut asumisen kuluihin.

Testamentti on avopuolison tärkein turva

Testamentti on käytännössä ainoa keino antaa avopuolisolle perintöoikeus. Testamentilla voidaan määrätä omaisuutta avopuolisolle, turvata hänen asumisensa esimerkiksi hallintaoikeudella, ehkäistä perillisten ja avopuolison välisiä riitatilanteita ja ohjata perinnönjakoa kokonaisuutena halutulla tavalla. Ilman testamenttia laki ei suojaa avopuolisoa riittävästi. Tämä on syytä sanoa suoraan.

On kuitenkin hyvä tietää testamentin rajat. Jos vainajalla on lapsia, heillä on oikeus lakiosaan, joka on puolet lakimääräisestä perintöosuudesta. Avopuoliso ei siis testamentillakaan voi aina saada koko omaisuutta, mutta testamentilla voidaan silti turvata hänelle merkittävä osa varallisuudesta ja ennen kaikkea asuminen.

Miten avopuolison asema turvataan kokonaisuutena?

Paras lopputulos syntyy yleensä useamman keinon yhdistelmällä. Testamentti on perintösuunnittelun perusta, jota täydentävät tilanteen mukaan yhteisomistus, joka pienentää riskiä kodin menettämisestä, avopuolisoiden keskinäinen sopimus, joka selkeyttää taloudelliset suhteet ja panostukset, sekä henkivakuutus, joka tarjoaa edunsaajalle nopean ja verotuksellisesti tehokkaan turvan. Oikea yhdistelmä riippuu muun muassa varallisuudesta, lapsista ja asumisjärjestelyistä. Siksi kokonaisuus kannattaa suunnitella asiantuntijan kanssa.

Milloin asiaan kannattaa tarttua?

Paras aika toimia on ennen kuin mitään on sattunut. Suosittelemme ottamaan avopuolison aseman puheeksi viimeistään silloin, kun ostatte yhteisen asunnon, suhde on vakiintunut, jommallakummalla on lapsia aiemmasta suhteesta tai varallisuutta alkaa kertyä. Mitä aikaisemmin suunnittelet, sitä enemmän vaihtoehtoja on käytettävissä ja sitä pienemmällä vaivalla suuret riskit saadaan hallintaan.

Ota yhteyttä asianajajaan

Haluatko varmistaa, että avopuolisosi asema on turvattu? Selvitämme tilanteesi luottamuksellisesti, laadimme testamentin ja muut tarvittavat asiakirjat ja autamme sinua välttämään kalliit virheet.

Sähköposti: toimisto@savonjuristit.fi

Puhelin: 040 145 9002 (Siilinjärvi) tai 045 130 7166 (Iisalmi)

Varaa aika verkossa: www.savonjuristit.fi/ota-yhteytta