Lapsen tapaamisoikeuden estäminen on valitettavan yleinen ongelma erotilanteissa. Kun toinen vanhempi ei noudata sovittuja tapaamisia tai vaikeuttaa yhteydenpitoa, tilanne on etävanhemmalle sekä henkisesti raskas että juridisesti hankala: mitä oikeastaan voi tehdä, kun sovitut viikonloput jäävät kerta toisensa jälkeen toteutumatta?

Hyvä uutinen on, että laki tarjoaa tilanteeseen tehokkaita keinoja. Tässä artikkelissa kerromme, mitä tapaamisoikeus tarkoittaa, milloin sen estäminen on lainvastaista ja miten tilanteeseen kannattaa puuttua vaihe vaiheelta.

Mitä lapsen tapaamisoikeus tarkoittaa?

Tapaamisoikeus on nimenomaan lapsen oikeus: lapsella on oikeus pitää yhteyttä ja tavata sitä vanhempaa, jonka luona hän ei vakituisesti asu. Kyse ei siis ole vain vanhemman oikeudesta lapseensa, vaan ennen kaikkea lapsen oikeudesta molempiin vanhempiinsa.

Tapaamisoikeus voi perustua vanhempien keskinäiseen sopimukseen, lastenvalvojan vahvistamaan sopimukseen tai tuomioistuimen päätökseen. Oikeudellisesti ratkaiseva ero on vahvistamisessa: lastenvalvojan vahvistama sopimus ja tuomioistuimen päätös ovat oikeudellisesti sitovia ja täytäntöönpanokelpoisia, kun taas pelkkä vanhempien keskinäinen, vahvistamaton sopimus ei sitä ole.

Milloin kyse on tapaamisoikeuden estämisestä?

Tapaamisoikeuden estämisestä on kyse, kun lähivanhempi ei luovuta lasta sovittuun tapaamiseen, peruu tapaamisia toistuvasti ilman hyväksyttävää perustetta, rajoittaa lapsen ja etävanhemman muuta yhteydenpitoa, kuten puheluita ja viestejä, tai muutoin vaikeuttaa tapaamisten toteutumista jatkuvasti.

Rajanveto on hyvä ymmärtää oikein: yksittäinen peruuntuminen esimerkiksi lapsen sairastumisen vuoksi voi olla täysin perusteltu, mutta toistuva ja perusteeton estäminen on lainvastaista ja siihen voidaan puuttua oikeudellisin keinoin.

Lapsen etu on aina ratkaiseva

Kaikki lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevat ratkaisut tehdään Suomessa lapsen edun perusteella. Tästä seuraa kolme keskeistä periaatetta: lapsella on oikeus molempiin vanhempiinsa, vanhempien keskinäiset riidat eivät ole hyväksyttävä syy estää tapaamisia, ja tapaamisia voidaan rajoittaa vain, jos lapsen turvallisuus tai hyvinvointi sitä aidosti edellyttää. Lähivanhemman tehtävä on lain mukaan myötävaikuttaa tapaamisten toteutumiseen, ei päättää yksipuolisesti, toteutuvatko ne.

Mitä tehdä, jos et saa tavata lastasi?

Tilanteeseen kannattaa puuttua nopeasti, sillä pitkittyessään estämistilanteet vaikeutuvat ja lapsen ja etävanhemman suhde kärsii. Oikeudelliset keinot etenevät tyypillisesti portaittain.

1. Neuvottelu ja sovittelu

Ensimmäinen askel on lähes aina yrittää ratkaista asia ilman oikeudenkäyntiä. Keinoja ovat suora keskustelu toisen vanhemman kanssa, asiointi lastenvalvojan luona sekä perheasioiden sovittelu, jota on saatavilla myös tuomioistuinsovitteluna. Sovinnollinen ratkaisu on lähes aina nopein, edullisin ja lapsen kannalta vähiten kuormittava vaihtoehto.

2. Tapaamissopimuksen vahvistaminen

Jos tapaamisista ei ole virallisesti vahvistettua sopimusta, tämä puute kannattaa korjata heti. Lastenvalvojan vahvistama sopimus tekee tapaamisoikeudesta täytäntöönpanokelpoisen. Ilman vahvistettua sopimusta tai tuomioistuimen päätöstä tapaamisia ei voida panna täytäntöön pakkokeinoin, vaikka estäminen olisi kuinka ilmeistä.

3. Käräjäoikeuden päätös

Jos vahvistetusta sopimuksesta ei päästä yksimielisyyteen, asia voidaan viedä käräjäoikeuteen. Tuomioistuin voi vahvistaa tapaamisoikeuden, muuttaa olemassa olevaa sopimusta tai päätöstä ja määrätä tapaamisten ajankohdat ja käytännöt hyvinkin yksityiskohtaisesti. Tarkasti määritelty päätös vähentää tulkintariitoja ja on tarvittaessa helpompi panna täytäntöön.

4. Tapaamisoikeuden täytäntöönpano

Jos lähivanhempi ei noudata vahvistettua sopimusta tai tuomioistuimen päätöstä, etävanhempi voi hakea käräjäoikeudelta tapaamisoikeuden täytäntöönpanoa. Täytäntöönpanomenettelyssä tuomioistuin voi asettaa lähivanhemmalle uhkasakon tapaamisten toteuttamisen tehosteeksi, ja viime kädessä käytettävissä on myös viranomaisapu. Uhkasakko on käytännössä tehokas keino: taloudellinen seuraamus saa useimmat noudattamaan sovittua.

5. Huollon tai asumisen muuttaminen

Jos estäminen on jatkuvaa ja piittaamatonta, voidaan viime kädessä arvioida myös lapsen asumisjärjestelyjen tai huoltomuodon muuttamista. Oikeuskäytännössä toistuva tapaamisten estäminen voidaan ottaa huomioon arvioitaessa, kumman vanhemman luona asuminen on lapsen edun mukaista. Kyky tukea lapsen suhdetta toiseen vanhempaan on yksi arviointiperuste.

Oikeusapu kattaa myös tapaamisoikeusasiat

Moni epäröi oikeudellisiin toimiin ryhtymistä kustannusten vuoksi tietämättä, että tapaamisoikeusasioihin voi saada valtion oikeusapua. Käytännössä tämä tarkoittaa, että valtio voi maksaa avustajan palkkion kokonaan tai osittain hakijan tulojen mukaan ja että asiassa sovelletaan oikeusavun mukaista taksaa. Tärkeää on tietää, että oikeusapua voi käyttää myös yksityisen asianajajan palkkaamiseen. Asiakas saa siis perheoikeuteen erikoistuneen asianajajan avun ilman suurta taloudellista riskiä, eikä ole sidottu julkiseen oikeusaputoimistoon.

Milloin kannattaa ottaa yhteyttä asianajajaan?

Asiantuntijan puoleen kannattaa kääntyä viimeistään silloin, kun tapaamisia estetään toistuvasti, neuvottelut eivät johda tulokseen, asia on etenemässä tuomioistuimeen tai haluat varmistaa sekä omat oikeutesi että lapsen edun toteutumisen. Mitä aikaisemmin tilanteeseen puututaan, sitä paremmat mahdollisuudet on ratkaista se ilman raskasta prosessia ja sitä vähemmän tilanne ehtii vahingoittaa lapsen ja vanhemman suhdetta.

Yhteenveto

Lapsen tapaamisoikeuden estäminen on vakava tilanne, mutta siihen on olemassa toimivia oikeudellisia keinoja: sovittelusta ja sopimuksen vahvistamisesta aina uhkasakolla tehostettuun täytäntöönpanoon saakka. Tärkeintä on toimia ajoissa, pitää lapsen etu keskiössä ja varmistaa, että tapaamisoikeus on vahvistettu täytäntöönpanokelpoisella tavalla.

Ota yhteyttä asianajajaan

Jos et saa tavata lastasi tai tapaamisoikeus ei toteudu, autamme sinua. Selvitämme oikeutesi ja vaihtoehtosi nopeasti ja avustamme neuvotteluissa ja oikeudellisissa toimissa. Voit käyttää palveluitamme myös oikeusavun piirissä. Älä jää yksin: lapsen etu ja oikeutesi vanhempana ansaitsevat asiantuntevan tuen.

Sähköposti: toimisto@savonjuristit.fi

Puhelin: 040 145 9002 (Siilinjärvi) tai 045 130 7166 (Iisalmi)

Varaa aika verkossa: www.savonjuristit.fi/ota-yhteytta